Mökin miehen miettehiä

Oisko mulla maat isännän,Mannut mahtavat taloisten,Oisko viljat, oisko viinat,Oisko kartanot komeat,Kyllä kulkis kutsumalla,Kutsumalla, kutsumatta,Kulkis herra, kulkis herja,Kulkis köyhä, kulkis kurjaMiehen miekkoisen talossa;Saisin huoletta huvini,Iltakautiset iloni;Unta ottaisin uhalla,Päiväkaudet pötköttäisin.

Mut kun mannut, maat isännän,Konnut kookkahat taloisten,Siihen viljat, siihen viinat,Siihen kartanot komeatMulta puuttuvi pololta,Kaikki kammovat minua,Köyhänlaista kiertelevät.

Mut en huolista hupene,Tuskittele turhan tautta;Tällä haittani hajotan,Ikäväni irti kiskon:

Kenp’ on kulkevi minullaMatkamiesnä maailmasta,Polon, puuttehen alaisna,Sep’ on saanevi sijansaMatalassakin majassa,Pirtissäni pienessäkin.

Tasan taittelen tavarat,Tasan leivät, tasan liemet,Tasan suolat survomani;Lähde läikkyvi lähellä,Kaivo kartanon kesellä,Sep’ on painavi palasen,Sujuttavi suolanleivän.

Yö on rauhainen rahilla,Vielä pankolla parempiMaata matkasta tulevan,Leivän etsijän levätä;Ei oo Mustista muretta,Haukunnasta Halli-koiran,Aina oottavan olosta.

Minp’ on niitän, senp’ on kiitänTaivahista Taattoani,Kun on voimia varalleLuonut luihini lujasti,Hankkinunna hartioihinPäivän tehdä päähän asti,Päivän päähän, yön levätä,Voimiani virkistellä.