Ihme

Neidon nuoren lehtotielläNäin mä punaposkisen,Omaks pyysin häntä sielläLempeäni vannoen.

Kauvan häntä mairittelin,Kauvan juoksin jäljessään,Kaikin tavoin suksuttelin –Hän ei suostu sittenkään.

Vihdoin viimein kyllästyenTakaperin käännähdin,Taaksi katsoin – ihme! – hänenPerässäni huomasin.