Kalliista Ajasta vuonna 1819

Koska synnit Suomen MaassaPaisuivat pahat tekomme,Viha julmistui Jumalan,Herkeis Herran pyhät armotMeillen viljoin vuotamasta,Riista rivin kasvamasta:Herra näki heittolaansaAlla nälän nääntymässä,Synnin alla sortumassa,Martahaksi maan povella.Eipä iäks Isä RakasVihan alle viskannunaLapsiansa langenneita,Joille Turvan tuskan allaVahvan oli valmistanut:Kohta Kulta-KeisarimmeArmo-käsi avoin oli –Lastautti laivat, paatit,Jakoi jauhot joutumahanVettä myöten vieremähän –Laski Suomen laiturille:Avautti jyvä-aitat,Makasiinit maan sisällä,Joita säästi syyäksemme,Nälkä-vuosien varaksi.Käski Armas KeisarimmeHyvät Käskyn-HaltiansaVainomahan vierastamme,Nälkä-vierasta vihaista.Suomen miehet, suuret, pienet,Vaimot, Lapset leipomahan,Naurun kanssa nauttimahanArmo-lahjan laupiuutta.Näinpä muisti maatessammeEsivalta einehemme.Sitten siunasi JumalaVuosi-tulon viljasemman,Kypsyi riistan täysi tähkä,Kesän kaunihin kuluissa,Suomalaisten syötäväksi.

Olis pitänyt paremminKaikkivalta kiitoksella,Näien armoinsa eestäLapsiltansa lausuttaman,Väärät teot vältettämän;Mutta maailman menoissaPian mielestä putoovatOpetukset, ohjaukset,Armot Armiaan Jumalan,Synnin kelme syvämmessäSokaseepi sielun silmätLuojan töitä tuntemasta –Lempeyttä Laupiahan.Sempä tähen tahraummeNälän kanssa kapinahan,Eikä näitä vielä nähtyIsältämme ihme-töiksi.Vielä löytyi LuojallammeVitsaukset vaikuttavatKääntymähän, tuntemahanVapahtajan varotukset.Tuli tauti tarttuvainenSurkeahan Suomen Maahan,Katkerammat kaipauksetMeillen Synnin syöstäjiksi.Nytpä vasta valitukset,Huokaukset Herran tyhö,Oman tunnon tutkimisetHirveästi hellittäävät.Parkuvaiset puolisomme,Orpo-lapset onnettomat,Isiänsä itkeväisetKyyneleistä kuiventuuvat,Tunnustaavat Herran töitä,Julkisesti julistaavat,Ett’ on eksytty pahasti,Aivan usein unhotettuTahto taivahan Jumalan,Rikoksilla riettahillaKosto päällemme koottu.

Rakas Isä! rikkoneemmeHavaihtemma haikeasti,Tunnustamme tunnostamme;Mutta, Luoja, luotujasiElä kosta eksyneitäAivan ansion perästä.Katkerasti katuvaisetHalajamme hartahastiParata pahat tapamme:Suo jo, Sulosin Jumala,Väistyä pois vitsaukset,Rasitukset, rangastuksetSuvustamme surkeasta,Vaivat polosten povesta!Virvota jo viheljäitä!Elä iäks, Isä Armas,Käännä meistä kasvojasi!Ilahuta itkeviä!Tuota Armo-AurinkosiMureh-pilvien perästä!– Kuivakoot jo kyynelemme,Surut pojes poistakomme!Herra armosta avaraMureh-päivät muutteleepi,Tuopi ilon itkevillen:Koht’ on kosto kärsittynä,Isän Rakkahan kuritus;Herran hurskasta Nimeä,Luojan Suuren laupiuuttaKilvotellen kiittäkämmeKotonamme, kirkossansa,Rauhan riemuisan sylissä,Jonk’ on Luoja lahjonunnaAlla Alexanderimme,Kuuluisimman Keisarimme.

Viikko-Sanomien kirjottaja.