Ajan kutsu
Nyt aika vinhaa ratsuaanjo kiiruhtaa,jo kiiruhtaa.Ja ratsu nuori, vallaton,kun siivet saa,kun siivet saa,se rientää, syöksyy eteenpäin,mutt aika selvään haastaa näin:– Mua seuratenkäy, ihminen,tai taannut, jälkehen jos jäät.
Jo ratsuni sain lentohon,ja kiire on,niin kiire onmun matkan päähän päästäksein.Nyt jouda ensua, ihminen, –tiepuolehen jos siirryt vaan,ja nahjus olet – vartomaan.Siks kiirehtäinvain eteenpäinkäy rohkeasti seuraten!
Se kuka kanssain kiiruhtaa,hän seppelensaa voittojenja matkan päähän ennättää!Pois velttousja valitus,niist pelkurit vaan tunnetaan,on jolla edut huolenaanvain omat, vaikka halki maannyt aika kutsuu toimintaan.