Yksinkertainen ja lyhykäinen Runolaulu Kestikievarin viran painosta ja velvollisuuksien paljoudesta

Emännästä ensin laulanRuoka-puustani rojotan.Isännästä itsestänsäAika hollilla hojotan.Jos on viljoa virassaJos on myötä myntin haisu,Niin on piikit pistäväisetViran vieressä vihaiset.Keisarill’ on kelpo laillaKunniata kuulusata,Vaan on harmi hartioillaValvottava valdikasta.Samoin sattuupi Savoissa,Ruukkaa olla Ruotsissakin:Viriätki virkamiehetSaapi harmista haleta,Kun ei jaksa jaaritella,Kiirehessä kirjotella,Kun on toinen tuntematon,Vaikka nöyryyttä näkeepi.

Kaikk’ on KestikievaritkiPaljon joukon palveliat.Saapi valvoa varahin,Juosta kyllä joutusastiKoko päivät pääksyttäisin,Paljo tehä palvelusta;Saapi siinä saappahatkiKujalla kunnon kuria,Vinkaseepa virsut vieläKipiästi kiirehessä.Yksi huutaapi hunaata,Toinen voita voivottaapi,Yksi toivoopi totia,Toinen pitäis punssi-pullon.Joku kaipaa kahviaki,Toinen vettäki vetäisi.Rustaa sitten ruokapöytä,Kanna siihen kaikenlaista,Siihen sovita sinapit,Siihen pienet pippuritkin.Kun on iltanen ihossa,Kun on ruumis ruokittuna,Laita sitten siistit sängytJoka puolelta puhasta.Pane pulski pulsterikinJoka miehen mieltä myöten.Jätä sitten jäähyvästi,Astuppa ulos ovesta,Yritäppä yöksi mennäLepäämään leposialle:Kohta parkuupi pihalla,Heliseepi herran kello,Jok’ on ilkeetä iholle,Korville kovin pahoa,Kun on uupunut unehenPäivän töistä päästyänsä.Nouseppa yles nopeestiHyvän kumppalis kupeesta,Jouduppa ukko uralle,Piitä pitkin askelinkin,Ala taaskin ammattisi,Pane pöyälle pötyä,Toimitappa toiset sängyt,Jos he yöksi yötyneepi.

Annas aika aamun tulla,Emäntä ensin käsihin,Kanna ensin kahvikuppi,Siihen laittele lokarit,Siihen sovita sokerit,Siihen ruskiat rusinat,Siihen katsele kanelit,Siihen siirappi sivuhun,Monta muuta moskosinta,Joita paremmat paneepi,Joit’ ei tuhma tunnekkanaTarinoia tarkallensa.Mali maistaa muutamista,Viini viinistä velistä.”Yksi tykkää tyttärestä,Toinen äidistä äkeestä.”Pistouvappa pesuvettä,Saata myöski saippuata,Hanki vielä handuukkia,Puhas puolta kummaltaki.Rohotappa roppi-ryypytVielä pienet piiskaryypyt,Vyötä sitte vyöllä kiiniMit’ on pantuna pesähän.Valjastappa valmihiksiKyllä kymmenen hevoista,Pidä värkkisi vireillä,Aivan äkkiä älyä.Jos et juovu juoksemassaSaamahan sanan perästä,Kohta tukka tuiskuaapiHerran kourissa koreissa,Vaan ei kuulu kiitoksia,Vaikka kuinka kultasestiKestikievari kokisiPanna palveluksiansa.

Muutamat saa muuriaisetKyllä melkiän metallinRinnan päälle riippumahan,Kun on askelkin ojoaEli pellossa peruaOsa toista tynnöriä.Valitus on vallan päälläKestikievarin ketoilla,Valittaapi vainiotkin,Viran vieressä välistä.Kolumpus kova-osainenVaikka paljon purjehtiipi,Ameriikus arvon saapi,Vaikkei muista muotoansaViran vieressä välistä.Valittaa vaeltavainenPuoleltansa puutoksista,Kun ei kestä kärrin keinotEikä herttaset hevoset.Syötä sitte suuruksesiJa pane oma palasiHevoselle herttaselle,Koskas koitat kostutella.Valitus on valmihiksiKyllä pulskisti punottu:Kyll’ on kynsiä kynässäVajaasta valittamahan.Kato tietä kansselihinSaamaan sakkoja lisäksi –Sitt’ on palkkasi paratenMaksettuna maailmalta.

Ei tässä sitä sanota,Että arvon ansatsemme,Eikä myös sitä sanota,Että oikenen elämme.Vaan on vaivoista puhuttu,Kiirehesti kirjotettu.Ompa muillakin osansaMaha määriä makua,Vaivaloinen on vaellusMaailmassa matkamiesten,Sek’ on suojassa suruaEttä reessä reisuvaisen:Millon on kuomit kumossa,Millon uupuu ukko ruuna.Kuormansa on kummallakin,Vaivansa vaeltavilla:Vaikkon kullasta kuvattuSurun tiellä surkiastiMonen rintahan ritari,Saapi purppura-pukunen,Saapi ryysyissä rypeä,Itelleen oman osansaKutsumuksestans kuria.Jos on reessä reisuvaisenPikkusia pilperoita,Niin on tuhmuutta tuvassa,Toimi täynänsä tomua.Paras meistä palveliaPuhu ensin puutoksista,Vioistasi viilettele,Sitte vaivoista valita.

Tätä luuleepi lukiaEhkä lapsen laitokseksi.Koittele ensin kokohonJoka rati raatillensa,Muistuta sitten minulle,Jos on virressä vikoja,Sano myös sana minulle,Jos on liikoja likoja,Minä koittelen kohetaViivyttämättä vikani,Terottaa oman tekoni,Raittiisti joka ratini.

Vielä viskooten takasiSanomaan jonkun sananiVaivoista valittamahanKuin on kestikievarilla.Sill’ on epäillys evässä,Sillä pelko peittehenä:Millonka minni näköistäRetjahtaapi riessuvaista,Toisinaan tulee torillenYksi kelvoton ketaleYli määrin ylpiästi,Kun on pulskissa puvussa –Sillä pettää pienen Bengtin,Sillä suurempi-sukuisen,Vaikkei oikeutta olisiSaaha samota sisälleKelpo kestikievarihin,Vielä vaatia vähemminYhtä herttaista hevoista.Herran hahmossa tuleepiUseen kelpo-kelmiäkin,Vieläpä vihille viepiToisen tyynen tyttärenkin.Näit’ on nähty näissä maissa,Näit’ on kuultu Kuopiossa,Että petetään perätiParemmatki palveliat.Mistä minä miesi parkaSaatan arvata asian,Kuka lienee linkki herra,Kuka viisas vietteliä,Kuka lienee kunnon herra,Kuka kelvoton kalieri!Vapiseepi vaarin housutMonta kertoa kesälläKun on kuomi kunnollinen,Vaunut valmissa pihalla,Hevoset hiien pisassaHojottavat hollin päästä,Narrin nahkoja vetävät,Oppineemmat outteleepi.

Siilonpa saatan sanoa –Jok’ on meiltä merkittynäEttä keksii kelpoherranKohta tultua tupahan:Ei se pahasti puhele,Säätyämme säikyttele,Ei se kilju kiivahastiEikä äissänsä ärise,Ei se keiku kelmin laillaEikä moiti muoniamme,Vaikk’ on vajaata välistäMeikäläisten meiningissä.Iloksensa ihmisparkaKahteleepi kaikin puolinOikian herran oloa,Kulkemista kunnon herran.Jota suurempi sukunen,Sitä nöyrempi näkönen,Jota kehtaapi katella,Syvämmestänsä syleillä.Jok’ on korkeesta kodosta,Se on taitava tavoista.Se se tuntee tuhmat miehet,Kehnot kestikievaritkin,Antaa vielä aika-ryypytHuonollenki huone-väelle,Maksaa palkan palvelian,Ruplan vielä ruuastansa,Kärsii kärsivällisestiKaikki tuhmuuet tuvassa,Kumahtaappa kuomistakinViisautta viljavastiSekä tullessa torilleEttä mäellä mennessänsä.

Luuleppa tämän lukia,Mietippä mitä hyvänsä,Laitteleppa laulu toinen,Pane palmuja paremminKuin on Lyytinen lykännyt,Kiirehessä kirjoitellut,Pannunna paperin päälleKehnoin kestikievareista.