Juhannuksena

Taas kauniita kukkia kantaa maa,jota talvella peitteli hanki.Joka lampi nyt laineita loiskuttaaja vapaasti rannalle roiskuttaataas talven valkoisen vanki.

Nyt päivät ja yöt ovat valoisatja kaikki niin kauniilta näyttää.Nyt murheet mustimmat haihtuvatja ikävät iloiksi vaihtuvatja toiveet sydämen täyttää.

Oi ihana, suloinen, suvinen sää!Se hurmaa ja hermoja huumaa.Niin viehkeesti mieltä se viihdyttää,vaan lemmenliekkiä kiihdyttää,ja veri on suonissa kuumaa.

Ja poika vie neitosen siimekseen –hän hellästi heilaansa halaa.Hän näkyi jo vapaasti suudelleen –ja suutelee hänt’ yhä uudelleen –,viel’ eilen hän suuteli salaa.

Näin elämä lemmenleikissäkäy vanhaa tuttua tapaa.Tään hurman ja huuman keskelläon ikävä vangitun leskellä,mutt’ – onhan rakkaus vapaa.

Ja saaressa juhannuslomallahän vieraan vierehen vaipuu.On hauskaa vaimolla somalla,vaan vangilla onnettomallaon rinnassa kaiho ja kaipuu.