Verkkaan kuin hohde illalla haipuu

Karl August Tavaststjerna (1860–1898)

Verkkaan kuin hohde illalla haipuuTaa vesitaipalen välkkyvän vyön,Hiljaa kuin tuuli aaltohon untuu,Loitolla, siinnossa tummuvan yön,Myöhään kuin kaiku, saaristoneidonLaulujen laattua, loppuhun soi,Unhotan lemmen, mi hohdetta eloon,Raitista tuulta ja lauluja toi.