Loppusana

Kasperi Tanttu (1886–1918)

En laula siksi, että ilakoin,en myöskään siksi, että surra voin,vaan siksi sommittelen sointujani,kun rytmit rimputtelee korvissani.

Mä tässä työssäin aivan hekumoinkun rytmejäni riimiin kammitsoin.Ja vaikkei kukaan lukis runojani,niin se ei veisi luomisiloani.

Mä tanssittelen sätky-ukkojani,vien turnajaisiin Don Quichot’ejanivain siksi, että rytmit saisin soimaan,

sen sanon lopuks arvostelijoille,jos noille muusain henkivartijoilletulisi halu mua rusikoimaan.