Harmaa laulu

Tahdoin laulaa laulun,joka olisi yksinkertainen ja haurasja kuin pehmoista, harmaata savua.

Sen piti kuvata hiutuvaa ikävää,raukeasilmäistä ja alistunutta.Eikä sen soinnuista pitänyt ainoankaanhelähtää kuumaksi ja väkeväksi,eikä sen väreistä pitänyt ainoankaansäpsähdyttää silmää.

Sellaisen laulun tahdoin laulaa,että sitä kuullessa tulisi mieleenpitkä, talvinen hämärä,jolloin on niin rauhallista ja uuvuttavaaistua lumeen uponneessa talossaanharmaanpunaisen hiilloksen ääressähelmaanvajonnein käsin,silmät raukeasti katsoenhiljaisiin, lempeisiin unelmiin.

Se on kauan hyrissyt mielessänituo laulu,niinkuin unelias rukki,jolla kehrätään harmaata lankaapehmoisista, pieniä pilviä muistuttavista lepereistä.