Huuto

Katri Vala (1901–1944)

Eikö kärsimykselleni tule koskaan rajaa?Liian vahva on elämänlankani.Tahdon paeta näitä iskuja,maahan, jossa on mustien kukkien rauha.

Nauran teatraalisuuttasi, oi kohtalo:on hullua paloitella kirsikkaajättiläisen miekalla.Miksi vihaat sydäntäni,miksi silvot sen kuin vihollisen?Näetkö sydämeni aurinkona,joka nousee julmuutesi yli?