Suvisäveleitä

Tulipa uudesta uhkeakoti kaunis kalliosta.

Korkeella on kurkihirretylen laveat lattiat.

On niin pulmun puhtahaistaon niin kevähän kirkasta.

Siellä »torpalla» todellaoli vallan vaikeata,oli ahdasta aatellavaikeata vaeltaakin.

Nyt me »torpasta» talohonastelimme avarahan.

Tää on talo tasa-arvonhuone huomenmiettehienaamuaattehen asunto,temppeli työn juhlavirtten.

Mitä täällä lauletahan?

Mitä täällä soitetahan?

Veljesvirsiä, valon virsiäsuven soittoa suloista,hymnivirttä huomenellevapauden valtalaulu.

Mitä täällä palvellahan?

Ihmisyyttä isäntänätunnustetahan talossa.Valistusta valtiaana,oikeutta ohjehenaveljeyttä vartianamuistetahan suojanamme.

Mikä on tehtävä talolla?

Herätellä, sytytellä,kohotella, korkennellaSuomen sorretut rivihinarmeijahan aamupäivän;kuullaksensa kansanvallanvoittovirsien sävelet.

Terve valkea, valoisakoti kaunis kärsiviensotalinna sorrettujenhuone huomenlapsosientalo taitosa työntekijäin.

Soi’os kantelo, kajahda,virsi työlle vierähytä,hymni huomenen humahda.

* * *

Tuoss’ on korpi, kolkko, synkkä,huojuu hongat hiljaa sen,metsänpedot asuntonaanpitää metsän sydämmen.Alkaa kirves siinä raksaametsä maahan lankeaa,talot nousee, metsän pedotpoies väistyy, karkkoaa.

Talo nousee metsän puistaasunnoksi ihmisten,niistä nousee tiedon templitparrut taiteen huonehen.Ylistystä kelle soitan?Olkoon ylistetty työ,työstä kasvaa onnen siemenpoistuu hengen, aineen yö.

Tuoss’ on salo rahkasoinenkaikuu huuto huuhkaimen,siell’ on hallan syli harmaakoti sumun, pakkasen.Tulee siihen känsäkoura,ojin voittaa rahkasuon,kuokka heiluu, aura uurtaasiemenillä peittää tuon.

Kohta tanner tähkäpäilläpeittyneenä aaltoaa,ihmiselle viljaa, voimaauhkuen se kasvattaa.Ylistystä kelle soitan?Olkoon ylistetty työ,työstä kasvaa onnen siemenpoistuu hengen, aineen yö.

Tuoss’ on kallio kuin seinäseisoo korska ylväspäin,uhmaa siinä ihmismieltä,hyödytönnä on se näin.Heiluu hetken moukar’ työssätaltan ääni taajaan soi,pirstaleina kohta silmäkallion tuon nähdä voi.

Siihen nousee linna uljastalo, koti orjien,talo orjain, jotka nouseesaapuessa huomenen.Ylistystä kelle soitan?Olkoon ylistetty työ,työstä kasvaa onnen siemenpoistuu hengen, aineen yö.

Kunniaa nyt suokaa työllesoikoot sille kanteleet,tuomion suo rinta niillejotk’ on työtä polkeneet.Alas ristit risapuisetjoill’ on raadeltuna työ,tulkoon työlle kirkas päiväpoistukoon sen musta yö.

Kunniaa nyt suokaa työllelippu nouskoon liehumaan,työ on se voima, mahti, kuntojok’ on pohja joka maan.Soikoon työlle suvivirretlaulu syvä sydämmen,työn on lapset kultaviljaaajan kunnon tanteren.

Nostakaa työn lippu ylösvaatikaa työ vapaaks’ taas,työntekijälle tulos, arvo,se tavaks’ saakaa pohjanmaassaTyö kahleissa on ahneen ajanne kahlehet jo lauetkoot,työn vapaa virsi, työn arvonlaulune yli maiden kaikukoot.

Nyt juhlimme kun juhliammetää juhlaa työlle olkohon,tään ilon esineen on meilleantanunna uurras työ.Soi työlle kiitosvirsi, soi’os;työ kantaa huomen valtikkaa,se kansa huomenen on kansaajok’ työlle aateluuden tunnustaa.

Israel korvessa sairastitauti ankara riehui,kuoleman kääriliinat liehui,rutto raivosi raskahasti.

Israel huokaili huokaustaturmion syliin nukkui,yllä kuoleman käet kukkui,toivon taivas pilvessä, musta.

Mooses ristille kohottivaski käärmehen,kansa, nähtyä sentaudin tappavan karkotti.

Taru tää tuttuaison kirjan juttua –.

Kansa Suomessa sairastaayllä kuoleman kyy,päivä hämärtyy,ajan kahlehet kalskahtaa.

Kansa Suomessa kalpeneekoti kolkkoa on,rinta riemuton,puute pyörtävä uhkailee.

Missä pelastus,heikon oikeus?

Poissa Mooses vaskikäärmeineen,keino huono se, tähän kurjuuteen.

Punalippua korkeelle nostakaasen alla veljinä taistelkaa,niin Suomen Israel vapaa onja kurjuus Suomessa kuulumaton.

Tämä hetki se syömmehen jokaisenluokohon lippusen punaisen,niin onnellinen on pohjolan maaja kantavi kansanvallan valtikkaa!