Yhtä lienee –?

Eikö liene sama meillemikä voima taiston teillekukkiansa kohottaa –.Rakkaus, tai vihan valtayhtä tuntuu ihanaltajos se aina tarkoittaa:ihmisyyden kohotustaorjan, herran sortumusta,elon teiltäsärkyneiltä.

Yhtä käskee lemmen voimasaamaan toimen torvet soimaan,jotta nousis onni maan –.Toinen vihan vimmoissansavalmis ompi sielullansatoimen virttä laulamaan.Toinen näkee huomen koitontoinen tämänpäivän soitonsurkeana,sortavana.

Jospa lemmit huomen aikaajossa hyve, kaunis raikaa,tartut auraan, taisteluun –,taikka vihaat väärää tätä,joka tallaa elämätäastut väärän voitteluun,yhtä kaunista on työsikiitos peittää elon yösitulevatmuistavat –.

Mutta jok’on kylmä tällesynkän syksyn elämälle,tunteitansa tuudittaa,joll’ei kuulu viha, lempioma onni herttaisempisille elää, nukahtaa –.Se on rikkaruoho sentäänjolle ajan unho lentääelää se– kuololle –.